Kuten Covid-19-kriisiä edeltävinä vuosina, "mitä korkeampi koulutustaso, sitä pienempi työttömyysriski".
Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä 2019 PES-verkoston jäsenmaata kirjasivat työttömyyden laskun viime vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna, ja kahdeksassatoista maassa keskimääräinen työttömyysaste oli alhaisempi kuin vuoden XNUMX kolmannella neljänneksellä.
Etenkin korkeakoulututkinnon suorittaneet hyötyivät hyvästä talouskehityksestä vuoden 2022 alkupuoliskolla, mutta myös vähän koulutettujen työttömyys väheni merkittävästi kahdessatoista jäsenmaassa, mutta nykyinen kehitys saattaa taas heikentää kouluttamattomien mahdollisuuksia.
Vuodesta 2013 lähtien vähän koulutettujen työttömyysaste on laskenut, tämä trendi – pandemiavuosien 2020 ja 2021 pienen nousun jälkeen – jatkuu jälleen vuonna 2022. Myös keski- ja korkeasti koulutettujen työttömyysluvut seuraavat tätä. trendi.
Kuva 1: Euroopan unionin jäsenvaltioiden keskimääräinen työttömyysaste koulutustason mukaan vuosina 2019–2021
Lähde: Tietokanta - Eurostat une_educ_a
Kansainvälisesti vertailukelpoisissa työmarkkinatiedoissa henkilöt luokitellaan seuraavien muodollisten pätevyystasojen mukaan:
– ISCED-taso 0–2 (alempi kuin perus-, perus- ja toisen asteen koulutus), jäljempänä "heikosti koulutetut henkilöt".
– ISCED-tasot 3 ja 4 (lukio ja toisen asteen jälkeinen muu kuin korkea-asteen koulutus), jäljempänä "henkilöitä, joilla on keskitason pätevyys".
– ISCED-tasot 5–8 (korkeakoulu), jäljempänä "korkeasti koulutettuja henkilöitä"
Matalasti koulutettujen työttömyysaste (15–74 vuotta) Euroopassa oli keskimäärin 12.2 prosenttia vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Keskitason koulutettujen työntekijöiden riski jäädä työttömäksi oli paljon pienempi, 5.7 prosenttia ja korkeasti koulutetuilla. korko oli jopa 3.7 prosenttia. Kaikkien koulutustasojen keskimääräiset työttömyysluvut olivat siis alle kriisiä edeltäneen tason (verrattuna vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen).
Kuva 2: Euroopan unionin jäsenvaltioiden keskimääräinen työttömyysaste koulutustason mukaan; 3rd vuosineljännes 2019-3rd vuosineljännes 2022
Lähde: Tietokanta - Eurostat une_educ_q
EU:n keskiarvon lisäksi kaikkiin PES-verkoston jäsenvaltioihin sovelletaan seuraavaa: korkeat työttömyysluvut ISCED-tason 0–2 henkilöillä, keskitason koulutettujen työttömyysaste yleisasteen tasolla ja merkittävästi. korkea-asteen koulutuksen saaneiden henkilöiden alhaisemmat hinnat.
Työttömyysasteen kehitys koulutustason mukaan osoitti merkittäviä eroja PES-verkoston jäsenmaiden välillä kolmen vuoden vertailussa. Yhdeksässä maassa kaikkien ISCED-luokkien henkilöiden työttömyysaste oli alhaisempi kuin vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä. Kahdessatoista maassa matalasti koulutettujen työttömyysaste laski, ja työttömyys laski XNUMX maassa. korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus kolmen vuoden vertailussa.
Huolimatta heikosti koulutettujen työttömyysasteen laskusta kahdessatoista Euroopan maassa, riski jäädä työttömäksi pysyi korkeana tässä henkilöryhmässä: keskimäärin Euroopassa vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä työttömyysaste oli 2.1-kertainen työttömyysasteeseen verrattuna. keskiasteen tutkinnon suorittaneita ja 3.3 kertaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneita.
Ruotsissa, Tšekissä ja Slovakiassa ero oli erityisen suuri vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä: heikosti koulutettujen työttömyysaste oli 8.3 kertaa korkeasti koulutettujen työttömyysaste Ruotsissa, 13.9 kertaa Tšekissä ja 14.9 kertaa korkeampi. Slovakiassa.
Kuva 3: PES-verkoston jäsenmaiden keskimääräinen työttömyysaste koulutustason 0-2 ja 5-8 (matala ja korkea koulutustaso) mukaan vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä
Nämä suuntaukset ovat myös merkittäviä siltä osin kuin työttömien ja työllisten kokonaismäärä (15-74 vuotta) on kasvanut jo vuosia, mutta heikosti koulutettujen määrä työmarkkinoilla on vähentynyt.
Koulutustaso siirtyi edellisten vuosien tapaan kolmen vuoden välein merkittävästi kohti korkea-asteen koulutusta; tämän henkilöryhmän kasvuvauhti oli Euroopassa keskimäärin 9.7 % (vertailu vuoden 2022 kolmannelle neljännekselle vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen).
Kuvio 4: EU-27:n työlliset ja työttömät koulutustason mukaan (tuhansina); 3rd vuosineljännes 2019, 2020, 2021 ja 2022 tuhansianDS
Lähde: Tietokanta - Eurostat lfsi_educ_q ja une_educ_q
Loppuhuomautus: Onneksi yhä useammat ihmiset onnistuvat suorittamaan oppivelvollisuuden ulkopuolisen koulutuksen. Tämä on myönteinen kehitys, jota myös Euroopan nuorisotakuu ja julkiset työvoimapalvelut tukevat voimakkaasti. Jatkoponnistelut ovat kuitenkin ehdottoman välttämättömiä, sillä vaikka heikosti koulutettuja on työmarkkinoilla vähemmän, heidän työmahdollisuudet heikkenevät selvästi.
Jätä vastaus