Covid-19-kriisi ja sitä seurannut taloustuotannon romahdus vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla jättivät syvät arvet Euroopan työmarkkinoille. Erityisesti palvelusuuntautuneilla sektoreilla, kuten matkailulla, kaupalla, lentoliikenteellä ja talouspalveluilla, kuten henkilöstövuokrauksella ja kulttuurialalla. vaikuttaa.
Lieventääkseen kriisin vaikutuksia käytännössä kaikki jäsenvaltiot ottivat käyttöön mukautettuja taloudellisia välineitä, kuten työajan mukautuksia ja työpaikkoja säilyttäviä toimenpiteitä, kuten lyhytaikaista työaikaa. Jotkut jäsenvaltiot ovat kehittäneet oikeusperustan työnantajille vapauttaakseen työntekijät lyhyellä aikavälillä paluumahdollisuudella tai uudelleentyöllistymisvelvollisuudella. Monissa maissa kysynnän laskusta kärsineet yritykset saivat rahoitustukea.
Työttömyysasteiden käyttökelpoisuus oli siksi rajallinen monissa maissa toteutettujen työpaikkojen säilyttämistoimenpiteiden vuoksi. Indikaattorit, kuten poissaolot työpaikalta tai ansiotyöttömien määrä, kuvasivat vuoden 2020 työmarkkinatilannetta huomattavasti mielekkäämmin.
Työstä poissa olevien määrä, joka oli huipussaan noin 36 miljoonaan vuoden 2020 toisella neljänneksellä, oli vuotta myöhemmin 19.7 miljoonaa eli hieman enemmän kuin kriisiä edeltäneen vuoden 2019 toiselta neljännekseltä. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvoi vuoden 2020 toisella neljänneksellä 6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja palasi vuoden 2021 toisella neljänneksellä kriisiä edeltävälle tasolle.
Kun työttömyysaste vuonna 2020 oli 0.4 prosenttiyksikköä vuoden 2019 tason yläpuolella, vuoden 2021 keskiarvolla EU 27 -maiden työttömyysaste oli 7 % eli 0.2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019. Miesten työttömyysaste oli n. 6.7 % (+0.2 prosenttiyksikköä yli 2019) ja naisten 7.4 % (+0.2 prosenttiyksikköä).
Työmarkkinatilanne kehittyi kuitenkin hyvin eri tavalla PES-verkoston jäsenmaissa. Seitsemässä maassa työttömyysaste laski vuoteen 2019 verrattuna, muissa maissa työttömyysaste nousi 0.1 prosenttiyksikköä (Puola, Bulgaria, Tanska) ja 2.5 prosenttiyksikköä (Islanti, ei tietoja Liechtensteinista).
Kuva 1: Työttömyysaste vuonna 2021 (15-74-vuotiaat) ja muutos prosenttiyksikköinä vuoteen 2019 verrattuna
Lähde: Tietokanta - Eurostat une_rt_a; ei tietoja Liechtensteinista, aikajanan tauko Norjassa, poikkeavat määritelmät Espanjassa ja Ranskassa
Nuorisotyöttömyysaste (15–24-vuotiaat) pysyi 25 jäsenvaltiossa edelleen selvästi vuoden 2019 tason yläpuolella ja vain neljässä jäsenvaltiossa kriisiä edeltävän tason alapuolella.
Kuva 2: Nuorten työttömyysaste vuonna 2021 (15-24-vuotiaat) ja muutos prosenttiyksikköinä vuoteen 2019 verrattuna
Lähde: Tietokanta - Eurostat une_rt_a; ei tietoja Liechtensteinista, aikajanan tauko Norjassa, poikkeavat määritelmät Espanjassa ja Ranskassa
Vuosina 2009–2013/14 finanssi- ja talouskriisin seurauksena 5.4:stä yli 11 miljoonaan ihmiseen noussut pitkäaikaistyöttömyys jatkoi laskuaan seuraavina vuosina, mutta vuonna 2021 se nousi jälleen ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen. Vuoden 2021 keskiarvolla 2.868 miljoonaa naista ja 2.987 miljoonaa 15–74-vuotiasta miestä oli työttömänä yli 12 kuukautta.
Jätä vastaus