EUROSTATin tiedot työmarkkinatilanteesta vuoden 2020 toisella neljänneksellä osoittavat, että Covid-19-kriisin aiheuttamasta dramaattisesta kehityksestä huolimatta EU: n keskimääräinen työttömyys laski jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas työttömyysaste pysyi samalla tasolla kuin Nämä tiedot eivät siis edusta riittävästi nykyisiä muutoksia Euroopan työmarkkinoilla. Huomattava osa työpaikan menettäneistä ei kyennyt aktiivisesti etsimään työtä työpaikkojen puuttumisen ja lukitusrajoitusten puuttuessa tai olivat poissa työstä, koska he huolehtivat lapsista tai perheenjäsenistä. Näitä henkilöitä ei lasketa työttömiksi ILO: n määritelmän mukaan. Siksi laskettiin ja julkaistiin lisäindikaattoreita, jotta voidaan ottaa huomioon Euroopan unionin työmarkkinoiden viimeaikainen kehitys. Työmarkkinatiedotteessa numero 10 kuvattiin lyhytaikaisesta työstä johtuvien lomautusten nopea kasvu (poissaolot) ja todellisten työtuntien lasku. Nyt haluaisimme esitellä tässä lisäindikaattorin.
Termi koko työmarkkinoiden löysyys (ikäryhmässä 20-64) koostuu seuraavista työmarkkinoiden ryhmistä: työttömät, alityölliset työntekijät, henkilöt, jotka etsivät työtä, mutta eivät heti käytettävissä, ja henkilöt, jotka ovat työssä, mutta jotka eivät etsivät nykytilanteen vuoksi. Erityisesti jälkimmäinen ryhmä kasvoi merkittävästi, 56 prosenttia koko EU: ssa, verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon.
Kuva 1: Työmarkkinoiden löysät osat EU 27: ssä: Q2 2019 ja Q2 2020 tuhansina
Laajennetun työvoiman käsite käsittää työvoiman ja potentiaalisen työvoiman summan, joka määritellään kaikille työikäisille henkilöille, jotka viikolla joko tekivät työtä työnhakua varten, mutta eivät olleet työllistettävissä tai jotka olivat käytettävissä mutta ei harjoittanut toimintaa työnhakuun.
Keskimääräinen työmarkkinoiden löysyys prosenttiosuutena laajentuneesta työvoimasta EU-27: ssä oli 14.0%, 1.4% -yksikköä suurempi kuin vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Tämä prosenttiosuus nousi lähes kaikissa julkisten työvoimapalvelujen verkoston jäsenmaissa Islannissa 4.3 prosenttiyksikköä, Itävallassa 3.6 prosenttiyksikköä ja Irlannissa 3.5 prosenttiyksikköä.
Kuva 2: Työmarkkinoiden löysyys osuutena työvoiman laajentumisesta julkisten työvoimapalvelujen verkoston jäsenmaissa: Q2 2019 prosentteina ja muutos verrattuna Q2 2020 prosenttiyksikköinä
Työllisyys ja työttömyys osoittavat seuraavaa kehitystä: Kun vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä työllisyys kasvoi hieman edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, vuoden 2020 toisella neljänneksellä työllisyys laski 2.4% tai 4.7 miljoonaa edelliseen vuoteen verrattuna. Työttömyys laski kuitenkin myös vuoden 2020 toisella neljänneksellä, ja työttömyysaste EU-27: ssä pysyi vakaana 6.7 prosentissa, samalla tasolla kuin vuoden 2019 toisella neljänneksellä; joissakin maissa se jopa laski.
Kuukausittainen työttömyysaste on kuitenkin viime kuukausina ollut nousutrendissä ja oli syyskuussa 2020 keskimäärin 0.9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden syyskuussa. Työllisyyden ja työttömyyden kehityksen perusteella lyhytaikaisesta työstä johtuvien lomautusten määrä (Työmarkkinatiedote marraskuu 2020) sekä niiden ihmisten lukumäärä, jotka eivät etsi töitä työllistymismahdollisuuksien puutteen vuoksi, antavat mielekkäimmän kuvan työmarkkinoiden kehityksestä julkisten työnvälityspalvelujen verkoston jäsenmaissa.
Jätä vastaus