Perussääntö "mitä korkeampi koulutustaso, sitä alhaisempi työttömyysriski" pysyy voimassa kaikissa PES-verkoston jäsenmaissa (EU, Island ja Norja) vain kahdella pienellä poikkeuksella ja vaikka ihmisiä on yhä vähemmän alhaiset pätevyydet työmarkkinoilla kaikkialla Euroopassa, eroavuudet kasvavat edelleen tästä kehityksestä huolimatta. Kasvava automaatiotaso ja tuotantolaitosten siirtäminen EU: n ulkopuolisiin maihin heikentävät pätemättömien henkilöiden mahdollisuuksia, mistä seuraa, että lisäpoliittisista toimenpiteistä tulee välttämättömiä. Vuodesta 2005 lähtien kehitys yksittäisissä maissa on tuottanut hyvin erilaisia tuloksia, jolloin väestökehitys ja muuttoliike ovat myös vuorovaikutuksessa maiden kanssa.
Kansainvälisesti vertailukelpoiset työmarkkinatiedot jakavat henkilöt seuraavien muodollisten tutkintojen mukaan:
- ISCED-taso 0-2 (alle peruskoulun, ala-asteen ja keskiasteen koulutuksen), jota kutsutaan ”heikosti päteväksi työvoimaksi”.
- ISCED-tasot 3 ja 4 (toisen asteen ja keskiasteen jälkeinen muu kuin korkea-asteen koulutus), joita kutsutaan ”keskitason pätevyydeksi”.
- ISCED-taso 5–8 (korkea-asteen koulutus), jota kutsutaan ”korkeasti koulutetuksi työvoimaksi”.
Matalan pätevyyden omaavien henkilöiden työttömyysaste (15–74-vuotiaat) oli 13.2 prosenttia Euroopan keskiarvosta vuonna 2018. Keskipitkällä työvoimalla oli huomattavasti alhaisempi riski työttömyydeksi (6.2 prosenttia) ja korkeasti pätevissä henkilöissä työttömyysaste oli vain 4.1%.
Matalan pätevyyden omaavien henkilöiden tilanne on selvästi huonontunut vuosina 2005–2018; aukko on selvästi kasvanut tällä kaudella. Kun heidän työttömyysaste vuonna 2005 oli vain keskimäärin pätevän työvoiman yläpuolella 1.3-kertainen ja korkeasti pätevän työvoiman yläpuolella 2.4-kertainen, heikosti pätevän työvoiman työttömyysaste vuonna 2018 oli 2.1 kertaa ja 3.2-kertainen. On myös täysin selvää, että vuonna 2018 työttömyys heikosti pätevän työvoiman osuus on yli vuoden 2005 arvon, kun taas nämä luvut laskivat selvästi kahden muun ryhmän osalta.
Tämä on huomattavaa myös työvoiman kehitys (työttömät ja 15–74-vuotiaat työntekijät) Työntekijöiden, joilla on alhainen pätevyys, laskukehitys kaikissa PES-verkoston jäsenmaissa vuodesta 2005 lähtien, paitsi Virossa, Ruotsissa ja Norjassa. Sekä työllisten että työttömien koulutustaso on siirtynyt kaikissa jäsenvaltioissa selvästi kohti korkea-asteen koulutusta. Tämän ryhmän kasvuvauhti oli 18 prosentista Tanskassa ja 196 prosenttiin Maltassa vuosina 2005–2018.
Positiivinen suuntaus, jonka mukaan yhä useammat ihmiset onnistuvat suorittamaan koulutustason pakollisen tason ulkopuolella, ei ole vain tervetullutta; sitä ovat edistäneet voimakkaasti Euroopan nuorisotakuu ja julkiset työvoimapalvelut. Siitä huolimatta se vaatii edelleen lisäpoliittisia pyrkimyksiä, koska huolimatta siitä, että heikosti pätevien henkilöiden kokonaismäärä työmarkkinoilla todella vähenee, myös heidän työmahdollisuuksiensa lasku jatkuu huomattavasti.
korostaa PES-verkoston puheenjohtaja Johannes Kopf.
Työvoiman lukumäärä keskitason pätevyys ei ole altistunut voimakkaalle vaihtelulle koko EU: n alueella, mutta yksittäisissä jäsenvaltioissa on havaittu erilaista kehitystä, luultavasti myös muuttoliikkeiden vuoksi - Tšekin tasavallassa työvoiman määrä laski 7% vuosien 2005 ja 2018 välillä ja työttömyysaste laski 5.1 prosenttiyksikköä. Puolassa tämän koulutustason työttömien ja työllisten lukumäärä laski 14%, minkä seurauksena työttömyysaste laski selvästi 14.7%. Tätä suuntausta voidaan havaita myös Slovakiassa - missä työvoima laski 7% ja työttömyysaste 8.6 prosenttiyksikköä vuoteen 2005 verrattuna.
Saksassa työttömyysasteen alenemiseen liittyi kuitenkin kasvava työvoiman tarjonta (työttömyysaste laski 8.2 prosenttiyksikköä vuoteen 2005 verrattuna, työvoima kasvoi 6%).
Eniten nousi työttömyysaste Kreikassa (+9.8 prosenttiyksikköä) ja keskimääräisen pätevyyden omaavien työvoiman lukumäärän väheneminen (-4%).
Työttömyysaste koulutustasoittain, mutta myös yksittäisten maiden kehitys osoittaa merkittäviä eroja vuosien 2005 ja 2018 välillä. Esimerkiksi on huomattava - toisin kuin muissa maissa - korkeasti pätevän työvoiman työttömyysaste Tanskassa oli hieman yli keskitason pätevyyden tason vuonna 2018, ja Portugalissa heikosti pätevällä työvoimalla oli vähän paremmat näkymät kuin keskitason pätevyydellä.
Matalan pätevyyden omaavan työvoiman tilanteen kehitys havaitsi selvästi kasvavan riskin etenkin Ruotsissa, missä vuonna 2005 heikosti pätevien henkilöiden työttömyysaste oli edelleen korkeampi kertoimella 1.9 keskitasoa korkeamman työvoiman verran kuin vastaavasti kertoimella 2.9 kertoimen yläpuolella. päteviä, ja vuonna 2018 heidän työttömyysaste oli 4.2 ja 5.3 kertaa korkeampi.
Matalan pätevyyden omaavan työvoiman tilanteen kehitys havaitsi selvästi kasvavan riskin etenkin Ruotsissa, missä vuonna 2005 heikosti pätevien henkilöiden työttömyysaste oli edelleen korkeampi kertoimella 1.9 keskitasoa korkeamman työvoiman verran kuin vastaavasti kertoimella 2.9 kertoimen yläpuolella. päteviä, ja vuonna 2018 heidän työttömyysaste oli 4.2 ja 5.3 kertaa korkeampi.
Sekä Tšekin tasavallassa että Slovakiassa kuilu kasvoi erityisen voimakkaasti vuonna 2018 - heikosti pätevien henkilöiden työttömyysaste oli 5.1 kertaa korkeampi kuin keskimäärin pätevän työvoiman ja 8.9 kertaa 9.6 kertaa korkeampi kuin korkeasti pätevän työvoiman.
Seuraavaksi voidaan näyttää vastaava graafinen esitys jokaiselle maalle.
Maatiedot
Raakadatataulukko
Koulutustasosta riippumatta työttömyysaste oli tietysti ensisijaisesti viime vuosien taloudellisen kehityksen mukainen.
Vaikeat taloudelliset yleisolosuhteet ovat asettaneet haasteille kaikilla koulutustasoilla vuodesta 2009.
Kuudessa verkoston jäsenmaassa työttömyysaste pysyi myös vuonna 2018 jokaisessa kolmesta ISCED-luokasta yli vuoden 2005 arvon, yksitoista jäsenvaltiossa - kaikkien saavutustasojen tasot olivat alle vuoden 2005 tason.
In Kreikka, Espanja ja Portugali monet korkea-asteen koulutuksen saaneet henkilöt jäivät työttömäksi julkisen velan kriisin seurauksena. Vuonna 2008 näissä kolmessa maassa oli korkein työttömyysaste tällä koulutustasolla; vuoteen 2013 mennessä korot olivat nousseet 20.4 prosenttiin Kreikassa, 16 prosenttiin Espanjassa ja 12.7 prosenttiin Portugalissa. Kun Portugalin työttömyysaste tasaantui 5.4 prosenttiin vuonna 2018, Kreikka ja Espanja pysyivät selvästi vuonna 2005 rekisteröidyn tason yläpuolella.
Yksittäisten maiden väestötilanteesta on kehittynyt yhä enemmän toinen haastava tekijä.
In Bulgaria ja Romania huomattava väestön väheneminen (-8%, vastaavasti -9%), jolle oli ominaista pääasiassa väestön vähentyminen iässä 20 ja 34 vuotta (-24%, vastaavasti -32%). Tämä johti myös siihen, että käytettävissä olevan työvoiman tarjonta laski merkittävästi tässä ikäryhmässä ja oli -19 prosenttia Bulgariassa ja -27 prosenttia Romaniassa.
In Espanja ja Tšekin tasavalta väestö kasvoi yhteensä 8%, vastaavasti 4%, 20–34-vuotiaiden ikäryhmä kuitenkin laski 27%: lla, vastaavasti 20%; ja työvoima väheni vielä merkittävästi 31% ja 23%.
Koko Euroopan unionin väkiluku oli 4% suurempi kuin vuonna 2005, ikäryhmässä 20–34-vuotiaita väheni myös keskimäärin 9% koko unionissa. Nämä kehityssuuntaukset havaittiin myös työvoiman tarjonnassa, ja niiden kokonaiskasvu oli 6%, kun taas ikäryhmällä 9-20 havaittiin laskua 34%.
Huomaa: (Suurin mahdollinen) seurantakausi 2005–2018 valittiin, koska tiedot eivät olleet jatkuvia vuonna 2004.
Edistynyt ilmoitus: työmarkkinatiedotteen seuraava numero ilmestyy lokakuussa 2019; keskittyen työllisyyssuuntauksiin PSE-verkon kaikissa jäsenvaltioissa.
Jätä vastaus